Kirjallisen osion avainsanalistaa aukikirjoitettuna
30.01.06 10:01

Luinpa juuri tuon juonisuunnitelman uudelleen läpi. Se kuulostaa yhä ihan hyvältä, mikä on hyvä merkki.

Tänään on luvassa kirjallisen osion mietiskelyä. Kolmelta tapaan Vesa Kankaanpään ja ajattelin sitä ennen katsella tätä vielä vähän läpi. Työ on yhä säälittävän alussa (eli ei edennyt mihinkään) kun tuppaan tekemään noita muita töitä eka, koska haluaisin ne kaikki pois alta ennenkuin aloitan lopputyön täydellä häkää...

Kauhean vaikeaa saada näin aamulla päätään selkeäksi, mutta taidanpa nyt ottaa paperin ja siirtyä tuon idealistan kimppuun.

Tulipa tässä mieleeni, että olisi ehkä hyvä vaihtaa tämän kirjallisen osioni otsikoksi "Digitaaliset sarjakuvat" eikä "Nettisarjakuvat", sillä nuo ei kaikki tarvitse nettiä ja joissain kohdin niissä voi vetää yhtymäkohtia digitaaliseen elokuvaan. Toisaalta, jos keskittyisin vain nettisarjakuviin, tai siis "Sarjakuvat internetin uudessa mediassa"-aiheeseen, niin voisin jättää digitaalisuuden noin niinkuin sivuttavaan osaan ja vetää nuo yhteydet digitaaliseen elokuvaan samalla tavalla sivuosaan.

Visuaalista sisältöä

Animaatiot: Joko vain pienet lisäanimaatiot tai sitten kunnon isot, pääosassa olevat animaatiot. Yksi erittäin mediasta riippuva lisuke. Mietin yhä sitä rajaa animaation ja sarjakuvan välillä, eli milloin teos on enemmän sarjakuvaa ja milloin animaatiota. Kumpikin olisi interaktiivista, mutta tekeekö interaktiivisuuden taso siitä enemmän sarjakuvaa vai animaatiota vai eikö sillä ole väliä? Eli jos kerralla näytetään noin yhden sarjakuvaruudun verran tapahtumia ja sen jälkeen lukija saa itse siirtyä eteenpäin, onko se silloin animoitu sarjakuva vai interaktiivinen animaatio? Tai jos hahmojen puheet on tekstinä, vaikka jopa semmoisissa puhekuplissa missä sarjakuvissa on, niin onko se silloin enemmän sarjakuvaa vai animaatiota? Onko sitä tarve luokitella erityisesti jompaankumpaan, vai onko se tekijän luokiteltavissa, vai pitäisikö luoda oma luokka näitä varten? Nämä on helpompi mieltää interaktiivisiksi animaatioiksi, mutta jos tekijä mieltää sen enemmän sarjakuvaksi niin voiko sitä sitten kutsua interaktiiviseksi sarjakuvaksi, vai onko se mielikuva väärä? Pitäisikö niitä sanoa animaatiosarjakuviksi tai jotain?

Interaktiot: Koska nämä ovat vain visuaalista, tässä tarkoitetaan vain semmoisia esim. nappeja joista saa animaation toimimaan tai kuvan vaihtumaan, tai sitten nappeja joista sarjakuva etenee. Tekstuaaliset interaktiot ovat erikseen. Mutta jo esim. se, että on tosiaan nappi, josta pääsee seuraavalle sivulle (mahdollisesti jonkun animaation kautta), on mielestäni ihan visuaalista interaktiota, koska se ei kuitenkaan muuta juonta.

Luonnokset ja piirrokset: Ekstrasisältöä sarjakuvan lisäksi. Luonnoksia ja piirroksia hahmoista ja ehkä paikoistakin. Vrt. DVD-levyjen ekstrat. (Saako tuosta jonkin hyvän oikean ajatellun vertauksenkin?)

Tekstuaalista sisältöä

Jatkokertomukset (improt): Kasa ihmisiä alkaa tehdä sarjakuvaa jatkokertomuksena, vähän niinkuin juoppohullun päiväkirjaa. Eli siis yksi aloittaa tarinan ja tekee muutaman sivun ja sitten seuraava jatkaa muutaman sivun ja sitä seuraava taas ja niin edelleen. Etukäteen suunniteltua juonta ei ole vaan jokainen tekijävuorossa oleva jatkaa tarinaa siitä, mihin se on jäänyt. Ei ihan vain nettiin rajautunut tuottamisen muoto, mutta netissä huomattavasti paljon yleisempää, laajempaa ja helpompaa.

Lukijan itsensä jatkamat kertomukset: Tämä on niitä aitoja tapoja käyttää nettiä. Eli siis aloitetaan tarina ja annetaan sitten kävijöiden jatkaa sitä niinkuin haluavat. Mahdollisesti tehdään templateja hahmoista ja ruuduista ja puhekuplista, että niitä on helpompi täyttää, niin että kävijän tarvitsee vain keksiä sanat, eikä tuottaa koko juttua. Syntyy maailmanlaajuinen sarjakuva (tai ainakin niin laaja kuin mitä ihmisiä sinne sivuille pääsee ja ymmärtää sitä). Mitä erityisen hienoa tässä sitten on? Mitä ihmiset hyötyvät siitä? Jos pätkä on niinkuin ne Dinosaur Comicsit, eli kuvat on aina samoja mutta tekstit muuttuu, niin saadaan hauskoja eri tulkintatapoja ja viittauksia eri kulttuureihin ja muuta, mikä on aina mielenkiintoista. Jos taas on tarkoitus jatkaa vain yhtä tarinaa eteenpäin niin... No, samantyyppistä mitä improilla saadaan. Hauskaa viihdykettä ja ajankulua. Pidetään kivaa. Nyt vain maailmanlaajuisesti :) Improissa ihmiset yleensä tuntevat toisensa, tässä tapauksessa tarinaa jatkaa täysin tuntematon henkilö. On mielenkiintoista nähdä, miten täysin tuntemattomat käyttävät omaa panosta hyväkseen tai tulkitsevat mun laittamia lauseita jatkaessaan tarinaansa. Hauska nähdä, miten se kaikki nivoutuu yhteen.

Lukijan itse jatkamat kertomukset eli "valitse loppusi": Sama kuin ne semmoiset seikkailukirjat, joissa valitaan "tee näin tai näin" ja mennään kummankin vaihtoehdon ilmoittamalle sivulle. Vrt. myös seikkailupelit, joissa ollaan interaktiossa pelin hahmojen kanssa. Olisi muuten hienoa tehdä joskus projekti, jossa piirtäisi aina yhden sivun verran tarinaa lisää ja sitten pyytäisi lukijoita keksimään erilaisia tapoja regoida siihen ja sitten valitsisi niistä pari (tai antaisi lukijoiden äänestää parhaat) ja tekisi niihin sitten molempiin seuraavan sivun että miten tarina jatkuisi, ja jatkaisi niin ihan johonkin loppuun asti :) (Voisin joskus toteuttaa tällaisen projektin, jossain välissä.) Tämä on myös niitä mielikuvituksekkaampia tapoja käyttää nettiä hyväkseen, tosin en ole tainnut yhtään tällaista sarjakuvaa nähdä. (Ja onnistuisihan tuo paperillakin, mutta kun hyperlinkithän on yksi netin teh jutuista.)

Palautereaktio: Lukijat antavat tekijälle palautetta, jonka mukaan tekijä jatkaa sarjakuvaansa. Vrt. edellinen projekti-idea, ne sarjakuvat joihin lukijat saavat lähettää omia strippi-ideoitaan ja myös tuo tekijä-lukija-interaktio normaalisarjakuvissa ja se, miten se vaikuttaa sarjakuvan juoneen.

Tekijöiden blogit: Pelkän sarjakuvan lisäksi melkein kaikilla nettisarjissivuilla on myös tekijän/tekijöiden blogi(t), joita voi lukea sen sarjakuvan lisäksi. Niissä voi olla sarjakuvaan liittyviä kommentteja tai selkeyttämistä tai lisätietoja tarinaan liittyen. Yleensä niissä tosin on tekijän ranttausta omasta elämästään, joka kyllä sekin voi tuoda lisävaloa sarjakuvan sisältöön. Blogit ja keskustelufoorumit tuovat kuitenkin varmasti lisäväriä ainakin aktiivisille seuraajille.

Tekijä-lukija-suhde: Nettisarjakuvissa lukija on paljon läheisemmässä suhteessa tekijään kuin perinteisissä sarjakuvissa. Sivuilla on yleensä mahdollisuus lähettää palautetta suoraan tekijälle ja jotkut tekijät myös aktiivisesti vastaavat palautteeseen. Blogeissa ja muissa kommenteissa pääsee myös lähemmän tekijän sielunmaailmaa kuin perinteisesti, kun ainoa yhteys tekijään on se sarjakuva. (Lukuunottamatta messuesiintymisiä ja muita sellaisia.) Tekijästä saatavan lisätiedon lisäksi nopea ja määrällisesti suuri palaute joskus vaikuttaa tekijän työhön, eli lukija voi välillisesti vaikuttaa siihen mitä hän lukee. Ainakin suuri määrä palautetta saa tekijän innostumaan teoksestaan enemmän, jos ei muuta.

-> instant palaute, reagointi palautteeseen, tekijän kannustaminen, ideoiden antaminen tekijälle

Jakelullista sisältöä

Sisäverkko: Joitakin sarjakuvia jaetaan joissain firmoissa sisäverkon kautta, niin että työntekijöillä on uusi sarjakuva odottamassa aina kun he tulevat töihin. Tästä en kyllä tiedä tämän enempää, mutta sinänsä kiinnostava vertaus sanomalehtisarjakuviin aamulla.

Päivittymistiheys: Nettisarjakuvia on vaikka mitä, päivittäin päivittyvistä semmoisiin, joita tulee joskus aina kun tekijästä siltä tuntuu. Noista harvemmin päivittyvistä saa parhaan hyödyn irti, jos niitä seuraa trackerin avulla.

Oops-mahdollisuus: Netti on muuntuva media. Kaksipiippuinen juttu. Jos jossain sarjakuvassa on virhe tai jos se tuntuu muuten vain huonolta, tekijä voi ottaa sen julkaisun jälkeen uudelleen pois näkyvistä tai vaihtaa uuteen sivuun. Tätä ei voi tehdä paperilla. Tämä on potentiaalisesti todella paha kävijoiden häiritsijä, mikäköhän on yleinen mielipide tähän? Jos vaihdos tapahtuu vasta myöhäisessä vaiheessa, miten erilaiset ovat niiden lukijoiden ajatukset tarinasta, jotka ovat lukeneet vanhan sivun, ja niiden, jotka ovat lukeneet vain päivitetyn version? Mitä jos muutos on hyvinkin ratkaiseva?

Oheis"tuotteet"

Hostaus-sivustot: Keenspace/Keenspot. Paikkoja, jotka antavat serveritilaa nettisarjakuville ja mahdollisesti myös hallintatyökaluja (yms?).

Listaukset: Sarjakuvista on sekä ihan linkkilistauksia, jotka kerää mahdollisimman paljon sarjakuvia yhteen ja jaottelee ne avainsanojen mukaan, sekä semmoisia listauksia joissa voi äänestää parasta. Äänestyslistaukset on periaatteessa hyviä, mutta mahtaako niissä olla tarpeeksi äänestäjiä? No, kaikkihan on aina vähän puolueellista, mutta jos vain tiettyjen sarjojen seuraajat ovat aktiivisia, ne sarjat pysyvät korkealla. Eihän se välttämättä ole väärin, paha, tai edes missään mielessä epäreilua.

Trackerit: Sivusto, joka ilmoittaa kun sarjakuvaan tulee uusia sivuja. Piperka. Jotkut sarjissivut tarjoavat myös RSS-feediä tähän. Tracker-sivustolle parhaimmillaan logataan sisään omalla tunnuksella ja se ilmoittaa haluamistasi sarjakuvista uudet sivut edellisen käymisen jälkeen. Mahdollistaa useamman sarjakuvan seuraamisen kuin niiden läpi käyminen selaimen kirjanmerkeistä. Sarjakuvantekijöille myös uusi linkki heidän työhönsä, eli lisää kävijöitä. Mahdollisesti paljonkin. Lisää verkostoa. Kannattaa hyödyntää, mielestäni.

Kaupalliset levityssivustot: Tekijöille mahdollisuus ansaita siitä, mitä he tekevät. Wirepop. Keräävät tasokkaimpia ja suosituimpia sarjoja yhteen ja tarjoavat niitä luettavaksi esim. kuukausimaksulla. Tuovatko tekijöille muita uusia mahdollisuuksia kuin vain rahaa? Inspiroiko tai antaako mahdollisuuksia johonkin uudenlaiseen tekemiseen?

Nettikaupat, joissa oheistuotteita: Monet sarjakuvantekijät pitävät pientä nettikauppaa, jossa he myyvät oheistuotteita. Usein nämä ovat esim. mukeja, hiirimattoja, t-paitoja ja lippiksiä kuvilla varustettuina. Jos sarjakuvasta ei muuten saa rahaa ja kaman myyminen ei haittaa (ja jaksaa nähdä sen vaivan) niin tämä on hyvä tapa ansaita rahaa tekemästään. Sitäpaitsi me lukijat tykätään kamasta :)

Nettisarjakuvien julkaiseminen paperilla: Kaikkein suosituimmat tekee tätä. Suurin tapaus ehkä Megatokyo. Useimmat on kait omakustanteita tai jotain, kun Megatokyo taas on oikeasti kustannettu jne. Se on tuonut muutenkin tekijälleen paljon mainetta ja kunniaa ja hän on nykyään täysipainoisesti sarjakuvatekijä (saatuaan potkut edellisestä työstään). Kunnioitettavaa, sanon minä.

Historia

Milloin ensimmäiset/mitä ne oli

Ketkä on/oli suuria nimiä: Scott McCloud

Eri maissa?